Huopatossualan edelläkävijä
Alhon Huopatehtaan lähes sadan vuoden mittainen historia kertoo suomalaisesta käsityöperinteestä, sitkeydestä ja kyvystä mukautua ajan vaatimuksiin. Vuonna 1927 perustettu huopatehdas on kulkenut Alhon suvun käsissä sukupolvelta toiselle, säilyttäen arvokkaan osaamisen lampaanvillan työstämisestä. Tässä Suomen ainoassa yhtäjaksoisesti toimineessa huopatehtaassa perinteet ja nykyaikaiset innovaatiot kulkevat luontevasti käsi kädessä. Vaikka maailma ympärillä on muuttunut, huopatossujen valmistus perustuu yhä huolelliseen käsityöhön sekä lampaanvillan ainutlaatuisiin ominaisuuksiin.
Huopatossujen perinteinen valmistustapa on ollut Alhon suvun taito jo ennen varsinaisen tehtaan perustamista, ja vuosikymmenten aikana ymmärrys villan ominaisuuksista on syventynyt entisestään. Lampaanvilla on vaativa materiaali – se käyttäytyy oman logiikkansa mukaan, ja sen muokkaaminen vaatii taitoa ja kokemusta. Alkujaan huopatossujen valmistus oli huomattavasti raskaampaa; lyhykäisyydessään villa pestiin ja karstattiin, minkä jälkeen karstattua villaa aseteltiin kaavan mukaan aihioksi. Kaksi aihiota harsittiin yhteen, ja tossut huovutettiin kuuman veden sekä fyysisen käsityön avulla tiiviiksi ja kestäväksi.
1970-luvulla huopatossujen kysyntä kuitenkin romahti, kun ulkomailta alkoi saapua tuontijalkineita. Alkuperäinen huopatossujen valmistustekniikka käsin kasaamalla oli hidasta ja vaati enemmän työvoimaa, eikä kilpailukykyä voitu säilyttää ilman muutoksia. Alhon Huopatehtaalla kypsyi ajatus siitä, voisiko huopatossujen valmistusta kehittää ja tehdä tuotannosta jouhevampaa. Syntyi idea hyödyntää filttauskoneella valmistettua vanuhuopalevyä perinteisen käsin kasaamisen sijaan. Tämä mahdollistaisi tehokkaamman työskentelyn ja varmistaisi tuotannon jatkumisen muuttuneessa markkinatilanteessa.
Vuosia kului huopatossuja valmistaen vanutetusta huopalevystä, mutta syntyi jälleen uusi ajatus Alhon Huopatehtaalla: voisiko filttauskoneella valmistetun vanuhuopalevyn valmistaa toisella hiukan kevyemmällä tavalla? Vanuhuopalevy vaati kuuman veden ja höyryn käyttöä, mikä teki työolosuhteista raskaita ja epämiellyttäviä. Ratkaisuksi löytyi esihuopalevy - se nopeutti työskentelyä ja teki valmistuksesta huomattavasti miellyttävämpää. Tämä mullisti tuotantoprosessin monella tapaa ja lisäksi materiaalien varastointi helpottui. Samalla tuotannosta tuli ympäristöystävällisempää, sillä öljyn kulutus väheni merkittävästi.
Alhon suku on ollut siis huopatossualan edelläkävijä. Huopatossujen valmistustekniikkaa haluttiin vuosienaikana kehittää ja nykyaikaistaa – ja siinä onnistuttiin, epäilijöistä huolimatta. Nykyään huopatossujen valmistus on huomattavasti työntekijäystävällisempää ja ketterämpää, vaikka se ei edelleenkään ole helppoa tai nopeaa. Koneet ovat käsityön apuna, mutta robotiikkaa ei sentään tehtaalla ole.
Tänä päivänä Huopatehtaallamme on luotettavia ja vastuullisia yhteistyökumppaneita, joilta tilaamme esihuopalevyn omalla vuosikymmeninen aikana hiotulla reseptiikallamme. Oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen ei ole ollut itsestäänselvyys – olemme tehneet paljon työtä, jotta voimme varmistaa materiaaliemme laadun ja vastuullisuuden. Kun materiaalien valmistajana on pitkän linjan osaajia lampaanvillankäsittelyn teollisuusalalla, voimme olla varmoja siitä, että materiaali on ensiluokkaista ja täyttää nykyajan standardit. Näin ollen myös tuotteistamme tulee kestäviä, laadukkaita ja vastuullisesti valmistettuja.
Tulevaisuudessa haluamme kulkea entistä vihreämpään suuntaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä tuotantomme ei perustuisi lainkaan öljypohjaiseen energiaan, vaan valmistuksessa hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon uusiutuvia energialähteitä. Perinteinen käsityö ja vastuullisuus eivät sulje toisiaan pois – päinvastoin, ne voivat yhdessä luoda kestävämpää tulevaisuutta.
Lähes sata vuotta huopaosaamista – ja lupaus jatkaa eteenpäin, kehittää ja vaalia suomalaista huopaperinnettä myös tuleville sukupolville!
