Melkein 100 vuotta huopatossuja – Alhon huopatehtaan vaiheet perustamisesta nykyhetkeen
Nykyinen yrittäjä Johanna Alho edustaa jo neljättä sukupolvea Alhoja, jotka ovat saaneet elantonsa huopatehtaan pyörittämisestä. Kun moni muu huopa-alan toimijoista on vuosikymmenien varrella pudonnut joukosta pois, Alhojen käsissä arvokas käsityöperinne on säilynyt katkeamattomana tähän päivään.
Huopatossut valtaavat Partalan kylän
1920-luvulla Jämsään alkoi syntyä huopa-alan keskittymä, joka oli kansainvälisestikin poikkeuksellinen ilmiö. Miksi juuri Jämsässä ja miksi juuri silloin? Suvussa kulkeutuneen tiedon perusteella Alhon Huopatehtaan yrittäjä Johanna Alho tietää kertoa asiasta jotain.
”Olen kuullut, että 1920-luvun alussa Jämsässä liikkui venäläinen kulkukauppias, joka toi huopatossujen teon taidon Jämsän seudulle. Kylällä taito jalostui ja syntyi useita huopatehtaita.”
Myös Johannan isoisovanhemmat, nuoripari Jalmari ja Saima Alho, kiinnostuivat alasta.
”Vuonna 1927 he perustivat yhdessä huopatehtaan Jämsän Partalaan tälle samalle tontille, jolla nykyäänkin toimimme”, Johanna kertoo.
Aluksi Alhojen huopatehdas toimi nimellä Saima Alho ja Kumppanit ja päätuotteena olivat huopikkaat, joita myytiin markkinoilla. Myöhemmin yrityksen nimi on vaihtunut useampaan kertaan: huopatuotteita on valmistettu äsken mainitun ja nykyisen lisäksi myös nimellä Huopaliike J. Alho ja Alhon Huopatehdas Oy.
Huopateollisuuden kulta-aika Partalassa kesti 1950-luvulle saakka, jolloin kylällä oli parhaimmillaan jopa seitsemän huopatehdasta sekä lisäksi vielä muutama lähistöllä ja muilla paikkakunnilla. Huopateollisuus eli vahvana koko Suomessa usean vuosikymmenen ajan.
”Huopateollisuus oli jossain vaiheessa niin suuri tuotannonala, että sitä varten oli omat messutkin”, Johanna mainitsee.
Alhon Huopatehdas on mukautunut kysynnän muutoksiin
Vuosikymmenten vaihtuessa ja maailman muuttuessa huopatehtaat kuitenkin vähenivät, ja nyt jäljellä on koko Suomessa enää vain kaksi: Alhon Huopatehdas ja samoihin aikoihin aloittanut Lahtiset. Alhon Huopatehdas on ainoa, jonka yrittäjät ovat tehtaan perustamisesta asti yhtäjaksoisesti saaneet elantonsa huopatehtaasta. Ratkaisevaa on ollut ainakin se, että jatkaja toiminnalle on aina löytynyt omasta suvusta.
”Jalmarin ja Saiman jälkeen huopatehdasta veivät eteenpäin pojat Veikko ja Tauno. Yrityksellä meni silloin niin hyvin, että veljekset laajensivat toimintaa perustamalla Jämsän keskustaan liikkeen toisen huopatehtaan. Tauno alkoi sitten keskustan liikkeessä huopatehtaassa erikoistua lankapuolelle ja pappani Veikko jäi pitämään Partalaan huopatehdasta”, Johanna kertoo.
Seuraavasta sukupolvesta vuorossa olivat Johannan isä ja hänen siskonsa, jotka olivat huopatehtaan omistajina yhdessä isänsä Veikon kanssa. Johanna itse tuli virallisesti töihin yritykseen vuonna 2005 ja osti tehtaan toiminnan vuonna 2016.
”Sinä aikana, jonka minä olen ollut huopatehtaan toiminnassa mukana, kaupankäynti on muuttunut paljon ja uudistuksia on tarvittu. Ennen meiltä meni tuotteita pelkästään jälleenmyyjille, esimerkiksi suurille ketjuliikkeille, mutta nyt tilausmäärät alkoivat selvästi pienentyä”, Johanna muistelee.
Alhon Huopatehtaalla ei kuitenkaan annettu periksi, vaan mietittiin, miten liiketoimintaa kannattaisi uudistaa.
”Reagoimme muutokseen perustamalla vuonna 2009 oman tehtaanmyymälän ja seuraavana vuonna verkkokaupan. Vuodesta 2013 lähtien verkkokauppa on ollut jo vahvasti varteenotettava myyntikanava, ja nykyään oma myyntimme on erittäin tärkeässä roolissa”, Johanna sanoo.
Ei kultalusikka suussa, vaan huopatossut jalassa
Johannalle suvun yrityksen jatkaminen ei ollut itsestään selvä vaihtoehto, mutta niin siinä vain luontevasti sitten kävi – onhan hän käytännössä syntynyt huopatossut jalassa.
”Olen kasvanut kiinni tähän yritykseen ja saanut tästä alasta ja työstä omasta perhepiiristä äärettömän hyvää oppia, jota ei muualta olisi saanut. Välillä itsekin yllätyn, kuinka paljon villa- ja huopatietoutta minulla jo on ja kuinka paljon edelleen opin koko ajan”, Johanna toteaa.
Huopatehtaan pihapiiri on ollut alusta asti myös tehdasta pyörittävän suvun kotipiha, ja koko ajan pihan kahdessa omakotitalossa on asunut kaksi suvun perhettä. Nyt toinen taloista on Johannan perheen koti, joten hänen elämänsä pyörii monellakin tavalla huopatehtaan ympärillä – ja näyttää siltä, että tämä tulee jatkumaan tulevaisuudessakin.
”Tällä hetkellä on hyvät merkit siitä, että villa- ja huopatuotteille on tulossa uusi käyttäjäsukupolvi. Suurille ikäluokille tuotteemme ovat tuttuja, mutta tarina ei pääty siihen. Nuorten keskuudessa on paljon kiinnostusta huopatuotteisiin. He kuitenkin arvostavat erilaisia asioita kuin aiemmat sukupolvet ja se vaatii myös meiltä ajattelutavan muuttamista. Emme yritä tehdä huopatuotteita halvimmalla mahdollisella tavalla, vaan seuraamme ajan trendejä ja tarjoamme sellaisia tuotteita, jotka vastaavat ihmisten tarpeita. Tuotteissa voi näyttää myös omaa luovuutta ja opittuja taitoja”, Johanna lupaa.
Uusien tuulien lisäksi Huopatehdas J. Alhon valikoima kunnioittaa edelleen vahvasti perinteitä. Se näkyy esimerkiksi Alho Special Edition -mallistossa, jossa Jalmari ja Saima ovat saaneet omat tyylikkäät nimikkotuotteensa. Malliston tuotteet on tehty erittäin huolella keskittyen siihen, että ne tuntuvat käytössä äärimmäisen hyviltä.